Askarruttavaa – Paperit
Askarruttavaa-palstalla käsitellään kuvataiteeseen liittyviä, usein kysyttyjä kysymyksiä. Olemme aiemmin käsitelleet asiakkailta tulevia kysymyksiä Facebook-sivuillamme. Blogimme myötä voimme käsitellä askarruttavia asioita laajemmin ja pureutua yhteen aihealueeseen kerrallaan. Voit lähettää oman kysymyksesi meille osoitteeseen info@konstashop.staging.web-veistamo.fi.
PAPERIT
Valmistusmateriaalit
Huokeammat paperit on tavallisesti valmistettu puukuidusta, ja laadukkaammat joko puukuidun ja puuvillan sekoituksesta tai yksinomaan puuvillasta. Puuvillapaperit ovat arvostetuimpia. Niistä käytetään usein myös nimitystä lumppupaperi, vaikka paperit valmistetaankin tänä päivänä tavallisesti käyttämättömästä puuvillasta. Puuvillapaperi imee vettä puukuitupaperia paremmin, mutta puukuitupaperi on kulutusta kestävämpää – voit siis korjailla työtä huolettomammin. Ks. myös Ligniini
Valmistustavat
Paperia voidaan valmistaa kolmella tavalla: käsin, sylinterimuotilla tai koneella. Käsin tehdyssä paperissa kuidut asettuvat epäsäännöllisesti ja kuitujen väliset sidokset ovat siksi lujia. Koneella valmistetussa paperissa kuidut ovat yhdensuuntaisia – paperilla on siis kuitusuunta, ja paperi on lujempaa yhteen ja heikompaa toiseen suuntaan revittäessä. Sylinterimuotilla valmistetut paperit ovat käsin tehtyjen ja koneella valmistettujen välimuoto.
Liimaus
Liimauksella säädellään paperin imevyyttä. Pintaliimatut paperit voidaan liimata vain toiselta puolelta, jolloin arkin eri puolten imukyky on erilainen tai kastamalla, jolloin liima tunkeutuu paperiin molemmilta puolilta eikä imukyvyssä ole eroja. Massaliimatusta paperista puhutaan, kun liima on sekoitettu valmistusvaiheessa paperimassaan. Monet laadukkaat paperit ovat sekä pinta- että massaliimattuja.
Happovapaa vs. pH-neutraali
Happovapaa paperi on arvokkaampaa kuin pH-neutraali paperi. Happovapaa paperi on valmistettu hapottomista materiaaleista. PH-neutraali paperi on neutraloitu kemikaalien avulla. Happovapaus on tärkeää työn säilymisen kannalta – happopitoinen paperi voi pahimmillaan turmella työn. Työhön ilmaantuu ensin ruskeita pilkkuja ja kun prosessi on päässyt alkuun, sitä on vaikea pysäyttää.
Optiset kirkasteet
Optiset kirkasteet ovat kemiallisia lisäaineita, joita käytetään paperin valkaisemiseen; paperin keltaisuus vähenee, kun paperista silmään heijastuvan valon määrä kasvaa. Optisten kirkasteiden teho kuitenkin heikkenee ajan kuluessa. Kun ne menettävät heijastavat ominaisuutensa, paperin luonnollinen väri palautuu eli paperin väri muuttuu.
Ligniini
Ligniini on puukuitujen sidosaine. Jos ligniiniä ei ole poistettu paperinvalmistusprosessin aikana, paperi kellastuu ajan myötä.
ISO 9706
ISO 9706 on kansainvälinen sertifikaatti. Se myönnetään papereille, joiden katsotaan olevan kestäviä normaaleissa arkistointiolosuhteissa, ja sitä pidetään takuuna paperin pitkäikäisyydestä.
Grammapaino
Paperin grammapaino tarkoittaa yhden neliömetrin kokoisen paperin painoa grammoina. Mitä pienempi grammapaino, sitä ohuempi paperi. Luonnosteluun ja piirtämiseen sopivat tavallisesti 70–140 g/m² vahvuiset paperit. Jos käytetään vesiliukoisia värejä tai vesivärejä, kannattaa valita vähintään 160 g/m² vahvuinen paperi. Akvarelli- ja painopapereiden vahvuus vaihtelee puolestaan 150–300 g/m² välillä.
Paperien koot:
